Museokylän savutupa on 1700-luvun loppupuolelta. Sen seinähirteen on veistetty vuosiluku 1772. Talo oli Ristimäen kylässä korkealla mäellä sijaillut Ristimäen talon päärakennus. Savutupana se toimi 1904 saakka. Taloa on kutsuttu sen viimeisen omistajan Yrjö Pietiläisen mukaan Yrjön tuvaksi. Savutupa on rakennus, jonka katolla ei ole piippua. Savutuvan uunia eli kiuasta lämmitettäessä savu leijailee sisällä ja poistuu katossa olevan lakeistorven kautta. Ruoka laitettiin uunissa tai uunin edustan hiilloksella. Kesällä uunia lämmitettiin leipomista varten. Hankasalmi kuuluu itäsuomalaisen leipäkulttuurin alueeseen. Leivät leivottiin pulleiksi limpuiksi ja leimomispäiviä oli lähes viikottain. Lämpimään vuodenaikaan tuvan pärekattoa kasteltiin tulipalovaaran takia. Päivittäisruokaa ei valmistettu sisällä, vaan erillisessä kodassa.
Savutupaan tullaan sisälle riu´uista rakennetun pisteporstuan kautta. Tuvan ikkunat on suurennettu enstisten luukkujen sijaan. Tuvassa miesten puoli on ovesta sisääntullessa oikealla puolella erilaisine miesten maailmaan kuuluvine esineineineen. Naisten puoli eli karsina on vasemmalla uunin ja peräseinän välissä naisten maailmaan kuuluvine esineineen.
Tupa oli paitsi olohuone, se oli työ- ja makuuhuone sekä keittiö. Tuvassa nukkui koko perhe palvelusväkineen. Sänkyjä oli vain isännälle ja emänälle, ehkä isovanhemmalle, muut nukkuivat penkeillä ja lattioiolla oljilla tai olkipatjoilla. Saatettiinpa tupaan tuoda kotieläimiäkin kylmänä vuodenaikana.
